Mitä tapahtuu, kun saman pöydän ääreen kootaan lapsiperheiden parissa työskenteleviä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen osaajia ja vapaaehtoisia, ja heidät pyydetään ideoimaan ratkaisuja lapsiperheiden arjen haasteisiin?
Pääsimme kokeilemaan tätä KOHDE-hankkeen kunnille suunnatuissa kehittäjätyöpajoissa loppuvuonna 2024. Työpajat järjestettiin neljällä Pohjois-Pohjanmaan alueella, ja mukana oli laaja joukko kuntien, järjestöjen ja seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Yhteinen tavoite oli selkeä: löytää käytännönläheisiä ideoita, jotka vastaavat lapsiperheiden arjen haasteisiin. Ja kaikki tämä asiakaslähtöisesti, yhdessä tehden, toisilta oppien ja perinteiset organisaatiorajat ylittäen.
Fasilitoitu prosessi toi osaamisen näkyväksi
Työpajoissa hyödynnettiin palvelumuotoilulle tyypillistä fasilitoitua tuplatimantti-kehittämisprosessia. Siinä osallistujat ohjataan vaiheittain ongelman määrittelystä ideointiin, jalostamiseen ja konkretiaan. Toimintamalli nojautuu vahvasti osallistujien asiantuntemukseen, kohdentuu esillä olevan ongelman ratkaisemiseen ja tekee osallistujien osaamisesta näkyvää, jaettavaa ja hyödynnettävää.
Kun kehittäminen tehdään fasilitoidusti ja osallistavasti, työntekijöiden hiljainen tieto ja arjen oivallukset saadaan valjastettua konkreettiseen muutokseen. Osallistava yhdessä kehittäminen lisää sitoutumista ja synnyttää ratkaisuja, jotka todella vastaavat esillä olevan asiakasryhmän tarpeisiin.
Ideat syntyivät yhteisistä keskusteluista, jotka käytiin palvelumuotoilun tuplatimantti-menetelmällä fasilitoiduissa työpajoissa,
Työpajoissa ideoitiin muun muassa:
- Ulkovälkkä-Akatemia eli nuorten matalan kynnyksen liikuntahetket
- Halla-Peikon liikuntavuosi eli kuukausittaiset perheliikuntatapahtumat, joissa keulakuvana tunnistettava ja lapsiystävällinen hahmo
- Kirjasto 2.0 eli tulevaisuuden kirjasto, joka olisi monipuolinen hyvinvoinnin keskus
- Lapsiperheiden kylätalkkari eli lapsiperheitä arjessa tukevaa toimija
- Vuosikello eli systemaattinen vuoden rytmiin rakennettu toistuva, monen toimijan yhteinen vuosikalenteri
Moni idea sai alkunsa tutusta ja tunnistetusta tarpeesta, ja työpajoissa löytyi tueksi konkreettinen toimintamalli ja kannustus viedä ideaa eteenpäin. Erityisesti erilaiset vuosikello-ideat herättivät innostusta. Oman toiminnan systematisointi ja tuotteistaminen selkeyttävät tekemistä sekä toimijoiden että perheiden näkökulmasta. Kun toiminnoille on yhteinen aikataulu ja rytmi, saadaan paremmin aikaan pysyvyyttä, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
Yhteiskehittäminen kannattaa myös jatkossa
Työpajoista saatiin myönteistä palautetta ja moni koki työpajapäivät innostavina, omaa työtä tukevina. Yhteisen teeman ääreen kokoontuminen konkreettisen tekemisen merkeissä koettiin voimaannuttavaksi. Myös “kollegoiden” eli muiden kuntien hyvinvoinnin edistäjien tapaaminen toi uudenlaista intoa ja yhteistyön kipinää omaan työhön. Osallistujat toivoivat lisää tämän tyyppistä yhteistä kehittämistä. Moni koki, että työpajojen ansiosta moni pitkään mielessä ollut idea saatiin viimein liikkeelle.
Ideat ovat kuitenkin vasta raaka-ainetta ja niiden jalostaminen käytännön toteutukseen ja juurtuneeksi toimintamalliksi on vaativa prosessi. Tunnetusti uusien asioiden juurtumista lisää se, että juurruttamisen kohde eli uusi toimintamalli on selkeästi kuvattu ja jäsennelty, yhdellä sanalla sanoen tuotteistettu. Kun malli on nimetty, kuvattu ja aikataulutettu, siitä tulee näkyvä ja jaettava – ja ennen kaikkea käyttöön otettava.
Keväällä 2025 kehittäjätiimit ovat jatkaneet itsenäistä työskentelyä. Osa ideoista on jalostunut selkeiksi tuotekonsepteiksi, ja niitä on päästy kokeilemaan käytännössä. Ideoiden jalostamisen tukena on ollut osallistujista koottu KOHDE-kehittäjäverkosto.
Lasten ja perheiden arki tarvitsee tukimuotoja, jotka lähtevät heidän tarpeistaan. Työpajoissa nähtiin, että parhaat ideat syntyvät silloin, kun aidot ihmiset kohtaavat, pysähtyvät ja uskaltavat sanoa ääneen omia kehittämisajatuksiaan.
Kokeilukulttuuri, yhteiskehittäminen ja fasilitointi eivät ole vain muotisanoja – ne ovat käytännön työkaluja vaikuttavampaan arkeen.
Eeva Kiuru, asiantuntija, KOHDE-hanke
Louna Hakkarainen, projektipäällikkö, KOHDE-hanke