Uni on meidän kaikkien supervoima, ilman sitä emme pärjää. Lasten uni on hyvin erilaista eri ikäkausina ja se kehittyy koko ajan lapsen kasvun myötä. Lapsi tarvitsee unta kasvuun ja kehitykseen, kuten pituuskasvuun, vastuskyvyn muodostamiseen ja keskittymiskykyyn. Nykypäivänä hyvää unta häiritsevät aikuisten ja lasten lisääntynyt ruutuaika, epäsäännöllinen arki ja arkiliikkumisen vähentyminen kotona. Lapset liikkuvatkin enemmän päiväkotipäivinä ja enemmänkin, jos lapsen päiväkoti on mukana maksuttomassa Liikkuva varhaiskasvatus-ohjelmassa.
Lapsen unen kehitys on hyvin suurta alle kouluikäisenä
Lapsen kehitys on kokonaisvaltaisesti hyvin nopeaa ensimmäisinä elinvuosina. Pienestä, avuttomasta nyytistä kehittyy aktiivinen lapsi, joka oppii hyppimään, juoksemaan ja heittämään palloa kouluikään mennessä. Uni kehittyy samalla ja muuttaa muotoaan – lapsella on eri ikäkausina unen suhteen omat vaiheet ja erityispiirteensä. Vanhemmille lapsen kasvun ja kehityksen muutokset unen suhteen voivat haastaa vanhempien omaa unta ja vaikuttaa heidän jaksamiseen.
Lapsen uniryti alkaa kehittymään jo raskausaikana. Vastasyntyneet lapset nukkuvat hyvin paljon vuorokauden aikana, eikä heillä ole vielä kehittynyt vuorokausi- ja unirytmiä. Vauvan vuorokausirytmi kehittyy omaan tahtiin, yleensä säännöllinen unirytmi muodostuu 3 – 6kk:n iässä. Vuorokausirytmiin pieni vauva tarvitsee vanhempiensa tukea, sillä hän ei sitä itse osaa vielä säädellä. Vanhemmat voivat tukea vauvaa vuorokausirytmiin monin tavoin. Päiväsaikaan olisi hyvä olla valoisaa (talvellakin) ja arjen säännölliset rutiinit vuorovaikutuksineen vauvan kanssa olisivat päivittäin mukana. Yöaikaan vuorovaikutus ja valon määrä pidetään vähäisenä, jotta vauva oppisi yön olevan hiljaista aikaa.
6kk- 24kk ikäisen lapsen uni- ja vuorokausirytmin kehittyminen jatkuu vanhempien tuella. Yöllinen heräily, esim. ruokinnan vuoksi, on yleistä ja normaalia ja se menee ohi. Arkirutiinit ovat erittäin tärkeitä: säännöllisen päivärytmin ja rutiinien avulla lapsi oppii päivän ja yön eron. Hiljalleen lasta voidaan tukea nukahtamaan itse (itsekseen nukahtaminen vähentää yöllistä heräilyä ja unihäiriöitä). Ikäkauden haasteita, jotka vaikuttavat uneen, voivat olla päivähoitoon siirtyminen, vanhempaan takertuminen, hampaiden puhkeaminen, uuden oppiminen tai vanhemman töihin paluu.
2–6-vuotiasta lasta tuetaan jatkamaan itsenäisesti nukahtamista. Uhmaikä voi haastaa ja nukkumaanmenon hetki voi pidentyä. Tällöin vanhempi voi pohtia päivärytmiä ja tarkistaa päiväunien keston; onko arki liian hektistä? Leikki-ikäisillä (3–4 v.) lapsilla univaikeudet ilmenevät yleensä nukahtamisvaikeuksina ja painajaiset ovat yleisiä. Vuoteenkastelu ja kasvukivut voivat häiritä unta välillä. Arkirytmin säännöllisyys ja rutiinit korostuvat unihäiriöiden omahoidossa. Päiväunien pois jäädessä lapselle olisi hyvä antaa pieni lepohetki (esim. kirjojen katselu tai ääneen lukeminen). Ruutuaika on hyvä huomioida, alle 2-vuotias lapsi ei tarvitse ruutuaikaa mihinkään kasvunsa ja kehityksensä tueksi.
Lasten lievät univaikeudet ovat hyvin yleisiä
Lapsen uni häiriintyy herkästi erilaissa muutos- ja stressitilanteissa (hampaat, sairastuminen, kuume) sekä ympäristön ärsykkeistä (päiväkodin aloitus). Lieviin univaikeuksiin on saatavilla apua ja näiden hoito on hyvin vaikuttavaa. Apua kannattaa pyytää varhaisessa vaiheessa, kun merkkejä arjen unihaasteista alkaa näkymään. Näin voidaan ehkäistä univaikeuden syventyminen ja tukea koko perheen jaksamista. Lapsi kasvaa ja kehittyy hyvin paljon ensimmäisten elinvuosien aikana, mikä voi näkyä unessakin eri haasteina. Lapsiperheitä kohtaavien onkin hyvä kannustaa perheitä hakemaan apua matalalla kynnyksellä arjen unen haasteisiin. Apua saa esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton Vauvatalolta (Oulu), Mannerheimin Lastensuojeluliitolta sekä neuvoloista ja kouluterveydenhuollosta. Vauvatalo tarjoaa tukea perheille myös etänä Pohjois-Pohjanmaan alueella.
Yleisimmät unihaasteet arjessa ovat lapsen yöheräily, katkonainen uni, nukahtamisvaikeudet, liian aikainen aamuherääminen, yövalvominen, kuorsaus ja painajaiset sekä parasomniat, kuten unissa kävely tai hampaiden narskuttelu. Yleisimpien arjen unihaasteiden omahoidossa palataan arjen perusasioihin, joiden on hyvä olla kunnossa. Arjen perusteet tukevat niin lapsen kuin aikuisenkin hyvää unta. Säännöllinen arki ja tutut tavat tuovat lapselle turvallisuuden tuntoa, vaikka nämä aikuiselta voivat tuntuakin tylsältä, päivästä toiseen toistuvilta.
Arjen perusteita ovat säännöllinen vuorokausirytmi ja arki, joka sisältää säännölliset ateriat yhdessä, päiväunet ikäkausi huomioiden, aitoa vuorovaikutusta ilman älypuhelinta sekä perheen yhteistä liikkumista. Tiesitkö, että iltarutiinien tarkoitus on laskea lasten sekä aikuisten vireystilaa ja sitä myöten valmistella meidät hyville yöunille? Iltarutiineilla eli mm. iltapalalla, iltapesuilla ja iltasadulla on merkittävä vaikutus hyvään uneen, mutta hyvä uni vaatii muitakin arjen perusteita tueksi. Ääneen lukemisella, kuten iltasadulla, on suuri merkitys lapsen puheen- ja kielenkehitykseen. Ääneen lukeminen lapselle ennustaa myöhempää koulumenestystä. Ikävä kyllä vain neljännes vanhemmista lukee usein lapselleen.
Vinkit arjen unihaasteisiin
Lapsen arjen unihaasteisiin voi kokeilla omahoidon keinoja, mutta näitäkin suositellaan kokeilemaan, esimerkiksi unikouluja, yhteistyössä neuvoloiden kanssa. Tällöin vanhempi saa tukea omaan jaksamiseenkin lapsen unihulinoiden keskellä.
Lapsen arjen unihaasteiden omahoidossa voi kokeilla esimerkiksi erilaisia unikouluja (Uniliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto), unipäiväkirjaa (Mielenterveystalo.fi ja THL:n lapsen uni- ja valvekirjaa) tai eri ikäisille lapsille suunnattuja unen huoltolistoja (THL: vauvaperheille, pikkulapsille ja pikku koululaisille). Unikoulumenetelmissä on hyvin tarkkaa valita oikea unikoulu lapsen iän kannalta, tässä kannattaakin pohtia oikeaa valintaa neuvolan tai muiden ammattilaisten kanssa.
Lapsiperheiden uni ja palautuminen arjessa- koulutukset vahvistaneet osaamista
Kohde-hankkeessa ODL Liikuntaklinikka vastasi lapsiperheiden uni ja palautuminen arjessa- koulutusteemasta. Koulutuspalautteiden ja mittausten mukaan koulutukset ovat vahvistaneet niihin osallistuneiden työntekijöiden osaamista lapsiperheiden unen tukemisessa. Osallistujat ovat olleet eri kunnista, järjestöistä ja seurakuntien työntekijöitä. Palaute on ollut hyvää ja koulutuksien paras anti ovat olleet käytännön esimerkit lapsiperheiden parissa tehtävän työn tueksi.
Kirjoittaja
Milla Dahl
Master of Health Care, sh
ODL Liikuntaklinikka, Kohde-hanke
