Hyvinvointialueiden muodostumisen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) kuuluu sekä kuntien että hyvinvointialueiden vastuulle. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (POHDE) vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä yhdessä kuntien kanssa Pohjois-Pohjanmaalla. Kohde-hanke kartoitti hankkeeseen osallistuvien kuntien hyte-työn tilannetta ja työntekijöidensä osaamistarpeita.
Hyvinvoinnin edistäminen on hyvin laaja-alaista toimintaa
Tiesitkö, että jopa 80 % hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä tapahtuu muualla kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa? Suurin osa väestön hyte-työn edistämisestä tapahtuu siis kunnissa. Kuntien eri toimialat, kuten opetus-, taide- ja kulttuuri-, ympäristö- ja tekninen toimi sekä liikunta- ja ruokapalvelut, ovat mukana edistämässä kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Kunnan tehtävänä on seurata, asettaa tavoitteita ja koordinoida hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminta on kunnissa laajaa. Opetustoimi luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle ja elämänhallintataitojen sisäistämiseksi, taide- ja kulttuuritoimi tukevat henkistä kasvua ja vahvistavat kunnan vetovoimaisuutta, minkä kautta voidaan vähentää syrjäytymistä. Ympäristötoimi edistää kunnan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia luomalla edellytyksiä asumiselle, liikkumiselle ja palvelutuotannolle. Perusasioitamme, kuten puhtaan juomaveden, yleisen hygienian sekä elämiseen tarvittavat infrastruktuurit turvaa kunnan tekninen toimi. Kunnan eri toimissa on siis valtavasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen potentiaalia sekä osaamista. Tunnetko sinä eri toimijoiden palvelut?
Kohde-hanke tukee työntekijöiden osaamisen vahvistamista hyte-työssä
Kohde-hanke kartoitti hankkeeseen osallistuvien kuntien hyte-työn nykytilaa (n=7) sekä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien osaamistarvetta (n=21) lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Tulokset ovat suuntaa antavia ja kertovat vain osan vastaajien kokemuksista.
Kohde-hankkeen osaamistarvekysely kuntien, järjestöjen ja seurakuntien työntekijöille antoi kuvan ajankohtaisista koulutustarpeista. Osaaminen arvioitiin hyväksi, mutta teemoja, joihin kaivattiin eniten osaamisen vahvistamista, olivat mielen hyvinvointi, voimavarojen vahvistaminen, osallisuus ja päihteet. Ravitsemus, liikkuminen ja lepo koettiin myös tärkeiksi, mutta vastausten perusteella nykypäivän käytännön työn tarpeet kohdistuvat enemmän perheiden psyykkiseen tukemiseen.
Mielen hyvinvoinnin tukemisessa osaamistarpeita olivat lapsiperheen selviytymiskyvyn vahvistaminen, voimavaroja tukevien auttamisen menetelmien osaaminen sekä digitalisaation vaikutus mielen hyvinvointiin. Päihteiden käytön ehkäisyyn toivottiin osaamisen vahvistamista, esimerkiksi puheeksi ottoon lapsen ja perheen kanssa, päihdeperheen kohtaaminen ja tukeminen sekä lapsen tukeminen päihdeperheessä.
Liikkumisessa kaivattiin erityisesti tukea lasten sosiaalisten taitojen ja tunteiden vahvistamiseen liikkumisen avulla vähän liikkuvien perheiden tukeminen ja liikkuvaan elämäntapaan kannustaminen sekä liikkumisen edistäminen kotikunnassa. Ravitsemuksen osalta osaamistarpeita olivat terveellisiin ruokailutottumuksiin kannustava arki, ruokakasvatus ja ravitsemukseen liittyvät haasteet (maistaminen ja syömiskäyttäytyminen). Ravitsemuksesta viestiminen lapsiperheille oli myös tarpeellista vastaajien mukaan. Lepoon ja palautumiseen koettiin osaamistarpeiksi ruutuaika ja palautuminen, arjen kokonaiskuormituksen hallinta perheissä sekä palautuminen osana omaa työtä.
Osaamistarpeiksi koettiin myös muiden ammattilaisten toimenkuvien tunteminen sekä eri toimijoiden palveluiden tarjonta ja niiden tuntemus lapsiperheille nousi vastauksista esille.
Yhteistyö toimijoiden kesken on kultaa!
Hyte-työtä ei tehdä kunnassa tai hyvinvointialueilla yksin. Oman osuutensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tuovat myös järjestöt ja seurakunnat, joiden kanssa kunnilla on lakisääteinen velvollisuus toimia hyte-yhteistyössä. Kuntien tulee myös edistää hyte-työtä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kohde-hankkeen teettämästä nykytilakyselystä nousi seuraavia yhteistyökumppaneita: Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), Pelastakaa Lapset ry, 4H, erilaiset urheiluseurat, Suomen Punainen Risti sekä evankelisluterilaiset seurakunnat. Seurakunnan kanssa kaikki vastaajakunnat tekivät yhteistyötä. Myös urheiluseurat olivat tärkeitä yhteistyötahoja.
Erilaisilla järjestöillä on hyvät mahdollisuudet tukea kuntia myös lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämistyössä. Järjestöt voivat tarjota muun muassa lastenhoitoapua, kerhoja tai ryhmiä, tapahtumia, tuettuja lomia, vertaistukea tai ohjausta ja neuvontaa. Seurakunnissa tarjotaan perheille monipuolista vanhemmuutta tukevaa toimintaa, keskustelutukea sekä kohtaamispaikkoja. 3. sektorilta saa tukea myös esimerkiksi monikulttuurillisuuden tukemiseen, soveltavan liikunnan vahvistamiseen tai taloudellista tukea lapsen harrastamiseen. Järjestöillä ja seurakunnilla on valtavasti laadukasta osaamista lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Vapaaehtoiset ovat myös suuri voimavara lapsiperheiden tukemisessa.
Hankkeen nykytilakyselyn mukaan yhteistyötä tehtiin myös toisen kunnan kanssa (57 % vastaajista). Yhteistyö muiden kuntien kanssa korostui Koillismaalla sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa. Vastaajista 43 % ei vielä tehnyt yhteistyötä toisen kunnan kanssa, yhteistyötä voisi siis lisätä. Hankkeen toteuttamassa kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan lapsiperheiden hyte-työn kehittämistä. Vastauksista nousi työntekijäresurssien lisääminen, alueen yhdyspintojen (kunta, yhdistykset, seurat ja Pohde) yhteistoiminnan herättäminen sekä lapsiperheiden osallisuuden lisääminen suunnitteluun. Haasteeksi nostettiin lapsiperheiden tavoittaminen.
Yhteistyö vaatii tavoitteellisuutta ja selkeää sopimista yhteistyön päämääristä ja toimintavoista. Käytännössä tämä voi olla yhteistyötavoista sopimista ja asiantuntemuksen hyödyntämistä, esimerkiksi lapsiperheiden unen ja mielenhyvinvoinnin tukemisessa.
Lapsiperheet mukaan kehittämiseen
Hankkeen toteuttamassa hyte-työn nykytila- kyselyssä vastaajat arvioivat, että lapsiperheet huomioidaan kunnan hyte-suunnitelmissa hyvin (57 %). Vastaajista puolet arvioi, että kuntien hyvinvointisuunnitelmissa otetaan huomioon myös haavoittuvassa asemassa olevat perheet. Heitä huomioitiin mm. ilmaisella loma-ajan toiminnalla, ilmaisilla harrastuksissa tai Kaikukorteilla. Lapsiperheitä voisi kyselyn vastausten perusteella kuitenkin osallistaa enemmän kunnan hyte-työn suunnitteluun ja toteutukseen. Kyselyn lähettämisen aikana lapsiperheiden kokemuksia arvioitiin hyödynnettävän jonkin verran (71 %) tai vähän (29 %). Onkin siis hyvä kysyä, miten lapsiperheitä saataisiin osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoon? Vastaus voisi löytyä yhteistyöstä.
KOHDE-hankkeen tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden osaamista ja tiivistää yhteistyötä lapsiperheiden hyte-työssä Pohjois-Pohjanmaalla kuntien, järjestöjen ja seurakuntien sisällä ja niiden välillä. Hankkeessa on mukana jo 15 eri kuntaa Pohjois-Pohjanmaalta. Hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto. Päätoteuttajana toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana ODL Liikuntaklinikka.
Kirjoittaja
Milla Dahl, projektityöntekijä, Master of Health Care
ODL Liikuntaklinikka, Kohde-hanke
Kirjoittaja hyödyntää yhteistyön syntymiseen somea ja netin muita syövereitä, mutta nauttii ihmisten tapaamisesta kasvokkain. Parhaimmat jutut syntyvät rennoin rantein ja avarin mielin. Itsensä ravistelu tekee välillä hyvää.
